tiistai, 18. syyskuu 2007
yksi yö eläimellistä menoa
tiistai, 18. syyskuu 2007
toukokuu
se kevät vain näytti paremmalta.tuli uusi ihminen elämääni.tapasimme baarissa.kantapaikassa.hän vain tuli ja suuteli.menikö minulta jalat alta,sitä en pysty kertomaan,mutta kyllä minä häneen ihastuin.kävimme treffeillä.olin hänen luonaan satunnaisia öitä.rakastin niitä hetkiä kun olin hänen parvekkeellaan 26 kerrosta korkeammalla maasta ja katsoin kaupunkia.mikä tunne.halusin vaan jäädä siihen hetkeen.millään muulla ei ollut enää merkitystä.hän antoi ymmärtää että hänellä on annettavanaan minulle kaikki.hän olisi vienyt minut kalliisiin hotelleihin ja hienoihin ravintoloihin.minä hullaannuin.en ollut koskaan kokenut vastaavaa.hän oli ihana niin kauan kuin halusi.jälkeenpäin ajateltuna hän oli täysin itseään täynnä ja käytti minua raakasti hyväkseen.mutta minä en välittänyt,enkä välitä vieläkään.kulttuurieroiksi kai niitä voisi sanoa.oli meillä silti hyvätkin hetkemme.sitä en kiellä.
tiistai, 18. syyskuu 2007
suurissa muutoksissa mukana olleet
se oli kevät kun se alkoi.ensin tuli mies kaukaa euroopasta.ehkä ihastuin, ehkä en.en kyllä usko.hän oli minun elämälle kuitenkin aika merkittävä tapaus.hänellä oli vaikka minkälaista kokemusta elämästä ja se viehätti minua.minulla ei ollut sitä ennen ollut kokemusta oikein mistään.sitten sitä tuli,sen miehen ansiosta.hän näytti minulle,että ei kaiken tarvitsekaan mennä niinkuin aina ajatellaan vaan saa tehdä virheitä ja muuttua.niin minä muutuin ja olo oli upea.hän antoi minulle paljon vaikka tunsin hänet vain muutaman päivän.hän ei varmaan edes tiedä miten paljosta olen hänelle kiitollinen.pitää kirjoittaa maili ja sanoa thank you,you made a big difference.kuinka paljon voi ihminen muuttua,kun hänen silmänsä avautuvat?minun kohdallani aika paljon.se oli vapauttavaa.miksen ollut ennen tajunnut tätä?ennen olin vain tuominnut muita ja nyt tajusin että minäkin olen vain ihminen.lopetin muiden tuomitsen.ja lopetin itseni tuomitsemisen.aloin ajattelemaan.minua.itseäni.en ketään muuta.
maanantai, 17. syyskuu 2007
Hei Suomi!
no niin,nyt tämä alkaa.minä siis menin ja otin avioeron.siitä on jonkin aikaa.se ei tuntunut enää minussa miltään.mikään ei enää silloin tuntunut.halusin vain olla yksin.olin silloin muualla kuin täällä.ulkomailla.siellä oli mahtavaa.parempaa kuin täällä.en tiedä miten siinä niin kävi.yksi päivä vain avasin silmät ja maailma oli muuttunut ihan erilaiseksi ja minä hymyilin ja hehkuin ihan eri tavalla.se oli ihana tunne.sitä ei voi sanoin kuvailla.sitä ei tiedä ellei sitä itse ole kokenut.niin siinä kävi.nyt olen tässä.tein todella vittumaisesti entiselle aviomiehelleni,mutta minä en välitä.minulla on vielä tunteita, mutta ei häntä kohtaan.Ei oikeastaan ketään sen kummemmin.Ihastuminen on ihanaa,mutta se on helppo lopettaa.nyt olen ollut sinkku.ja olen nauttinut.Minusta on tullut itsenäinen ja itsevarma nainen ja olen hyvin ylpeä siitä.